Lukutaito on suuri onni

Lukutaito on meillä länsimaissa lähes itsestään selvä asia ja monesti onkin helppo unohtaa, ettei kaikkialla maailmassa olekaan näin. Köyhissä maissa läheskään kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella ja lukutaidottomuus on yleistä. Avioituminen nuorena on erityisesti tytöillä asia, joka riskeeraa tytön opinpolun. Toinen riskitekijä on se, että valitettavan monessa maassa lapset käyvät töissä uhraten omat opintonsa. Joissakin maissa perheillä ei yksinkertaisesti ole varaa lähettää lapsia kouluun, vaan heidän palkkansa on tärkeä perheen elannon hankkimiseksi.

Riskitekijöitä

Kuten edellä jo todettiin, niin monissa köyhissä maissa läheskään kaikki lapset eivät saa käydä koulua, mikä johtaa lukutaidottomuuden yleisyyteen tällaisissa maissa. Köyhyys on siis selkeä riskitekijä kehitysmaissa – köyhän perheen lapsen on usein tehtävä työtä jo hyvin nuorena perheen elannon vuoksi, mikä saattaa estää hänen koulunkäyntinsä.

Valitettavan monet meidänkin käyttämämme vaatteet ja esineet valmistetaan halpatuotantomaissa, joissa tuotantokustannukset ovat tietysti länsimaita huomattavasti edullisemmat. Näissä maissa osa yrityksistä käyttäytyy epäeettisesti hyväksyen esimerkiksi lapsityövoiman käytön tehtaillaan. Tällaista toimintaa ei tulisi tukea, koska se estää lasten koulunkäynnin, mutta monelle edullisten muotivaatteiden saaminen omaan vaatekaappiin tuntuu olevan tärkeämpää kuin tällaisten asioiden syvällinen pohtiminen ja moni ostaakin muotivaatteensa mieluiten sieltä mistä ne saa edullisimmin. Esimerkiksi puuvillan hinta on kuitenkin noussut ja valitettavan usein edulliset hinnat tarkoittavatkin lähes automaattisesti työvoiman huonoja olosuhteita – ja jopa lapsityövoiman käyttöä. Kannattaakin miettiä, haluaako tällaista toimintaa tukea, vai olisiko sittenkin parempi valita vaatekaappiin vaikka hiukan vähemmän vaatteita, jotka maksaisivat hiukan enemmän, mutta jotka olisi tuotettu eettisellä tavalla. Valinnoillamme on vaikutusta – ja niillä voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Erityisesti tyttöjen osalta riskitekijänä on kovin nuorena avioituminen. Joissakin maissa jo huomattavasti alle 15-vuotiaat tytöt saattavat mennä naimisiin, jolloin heidän koulunkäyntinsä jää kesken, jos he ovat sitä edes ehtineet aloittaa. Nuorena avioituneet tytöt saavat yleensä pian avioitumisensa jälkeen lapsia ja perhe saattaa kasvaa suureksi. Tytöllä ei siis myöhemminkään ole yleensä aikaa jatkaa opiskelua – saati, että tällaisissa maissa tytön aviomies ei välttämättä edes anna lupaa opinnoille.

Osittain edellä mainitusta johtuen valitettavan monet kehitysmaiden äidit ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Voidaankin kysyä, kuinka tällainen äiti osaa tukea omia lapsiaan koulutiellä ja opinnoissa? Onkin riski syntyä lukutaidottomalle äidille, koska tällainen äiti ei välttämättä osaa kannustaa myöskään omaa lastaan opintojen pariin, vaikkakin toki myös päinvastaisia esimerkkejä on nähty – tilanteita, joissa nimenomaan lukutaidoton äiti toivoo erityisen vahvasti, että hänen omat lapsensa saisivat tilaisuuden opiskella, ja joissa nimenomaan äiti on valmis tekemään kaiken mahdollisen lapsensa opintojen eteen.

Miten voin auttaa?

Monet yhdistykset ja muut auttavat tahot toimivat kehitysmaissa pyrkien edistämään erityisesti tyttöjen ja naisten lukutaitoa. Tällaisten yhdistysten tukeminen voi auttaa kehitysmaiden tyttöjä ja naisia. Kannattaa valita luotettava taho, jolle rahaa lahjoittaa, ja tutustua kyseisen tahon tekemään työhön etukäteen. Tutustu kyseisen tahon tekemiin projekteihin ja toimintafilosofiaan tarkoin. Monesti esimerkiksi työn tarjoaminen äidille voi auttaa perheen lapsia pääsemään kouluun, koska jos äiti pystyy elättämään perheen, haluaa hän hyvin usein, että lapset saavat mahdollisuuden kouluttautua. Eräs keino auttaa kehitysmaiden äitejä työllistymään ovat mikrolainat, joista kerromme lisää seuraavalla sivullamme. Jos siis olet sitä mieltä, että kaikki maailman lapset ansaitsevat lukutaidon ja jos haluaisit kantaa kortesi kekoon, kannattaa jatkaa lukemista – mikrolainojen myöntäminen on erinomainen tapa auttaa, koska tällöin köyhälle annetaan ikään kuin välineet, joiden avulla hän voi itse parantaa omia elinolojaan, eikä tehdä asioita hänen puolestaan valmiiksi. Tällainen auttaminen on pitkällä tähtäimellä todennäköisesti huomattavasti tehokkaampaa kuin asioiden tekeminen köyhälle valmiiksi.